Sähkönsiirto – miksi sitä ei voi kilpailuttaa?

Miksi sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa?

Energiaviraston mukaan sähkönsiirto on luonnollinen monopoli: rinnakkaisten sähköverkkojen ylläpitäminen olisi taloudellisesti kannattamatonta ja heikentäisi sähkön jakelun luotettavuutta. Siksi alueesi sähköverkosta vastaa yksi verkkoyhtiö, eikä sitä voi vaihtaa.

Sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa vastuualueellaan. Energiaviraston mukaan (luettu 4.10.2026) Suomessa on 77 jakeluverkkoyhtiötä, joista jokainen toimii omalla vastuualueellaan.

Energiaviraston mukaan asiakas voi kilpailuttaa vain liittymisjohtonsa rakentamisen. Sähkölaskusta voit kilpailuttaa sähköenergian osuuden.

Kuka valvoo sähkönsiirron hintaa?

Sähkömarkkinalain mukaan verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista, ja Energiavirasto valvoo jokaisen verkkoyhtiön siirtohinnoittelua. Energiavirasto ei määrää asiakkaiden maksuja, vaan verkkoyhtiöt asettavat ne Energiaviraston määrittämän tuottokaton rajoissa.

Valvonta on Energiaviraston mukaan jälkikäteistä ja tehdään nelivuotisissa jaksoissa. Jos yhtiö on perinyt ylihintaa, sen on palautettava ylijäämä asiakkaille seuraavan nelivuotiskauden aikana hinnoittelun kautta tai lisäämällä verkon investointeja.

Sähkömarkkinalain 26 a §:n mukaan verkkoyhtiö saa 1.8.2021 alkaen korottaa siirto- ja jakelumaksujaan enintään 8 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna. Energiaviraston mukaan korotuskattoa valvotaan asiakasryhmän verollisen keskihinnan nousuna, ei yksittäisten hinnanosien, kuten siirron perusmaksun, nousuna.

Sähkömarkkinalain mukaan sähkönjakelun hinta ei saa riippua siitä, missä verkon käyttäjä sijaitsee verkkoyhtiön vastuualueella. Vastuualueen toisistaan maantieteellisesti erillään olevissa osissa on lain mukaan kuitenkin sovellettava omia jakeluhintoja, ellei Energiavirasto ole myöntänyt poikkeusta.

Paljonko sähkönsiirto maksaa?

Energiaviraston tiedotteen 15.1.2026 mukaan siirto maksoi sähköveroineen 1.11.2025 hinnoilla keskimäärin 11,41 snt/kWh kotitaloudelle, joka käyttää 5 000 kWh vuodessa, ja 7,61 snt/kWh sähkölämmittäjälle, joka käyttää 18 000 kWh vuodessa (sis. alv). Saman tiedotteen mukaan kotitalouksien verottomat siirtohinnat nousivat vuosina 2020–2025 noin kymmenen prosenttia.

Energiaviraston mukaan siirtohintojen alueellisiin eroihin vaikuttavat pääasiassa verkon maantieteellinen sijainti, alueen väestötiheys ja verkkoon tarvittavien investointien määrä. Yleensä jakeluhinnat ovat matalimmat suurimmissa kaupungeissa.

Fingridin tiedotteen 28.9.2026 mukaan kantaverkkomaksut nousevat 4 prosenttia vuoden 2027 alusta. Tiedotteen mukaan kantaverkkomaksujen osuus kotitalouden sähkölaskun kokonaishinnasta on noin 3 prosenttia.

Vertailumme hinnoissa ei ole siirtoa eikä sähköveroa, koska ne eivät riipu valitsemastasi sähkösopimuksesta. Lue, mistä sähkön hinta koostuu.

Mihin voit sähkönsiirrossa vaikuttaa?

Voit valita verkkoyhtiösi siirtotuotteista kulutukseesi sopivan. Energiaviraston tiedotteen 10.2.2025 mukaan laki velvoittaa tarjoamaan asiakkaalle vähintään kahta erilaista siirtotuotetta, ja tuotteen saa vaihtaa maksutta kerran vuodessa.

Kulutukseen perustuva maksu hinnoitellaan Energiaviraston mukaan mittaustavan perusteella:

• Yleissähkö: sama hinta kellonajasta riippumatta.
• Aikasähkö: eri hinta päivä- ja yösähkölle.
• Kausisähkö: talvipäivän sähkö maksaa eri hinnan kuin muuna aikana käytetty sähkö.
• Tehosähkö: laskuun vaikuttaa suurin samanaikainen sähkönkäytön teho.

Motivan mukaan kodin sähkönkulutuksen määrä vaikuttaa siirtomaksuun ja sähköveroon. Lue, miten tehomaksu muuttaa siirron hintaa.

Mitä tapahtuu, jos sähkönjakelu katkeaa?

Energiaviraston mukaan sinulla on oikeus vakiokorvaukseen, jos sähkökatko kestää 12 tuntia tai kauemmin, ja korvaus maksetaan kotitaloudelle automaattisesti.

Energiaviraston mukaan sähkömarkkinalaki edellyttää, että verkkoyhtiöt varmistavat vuoden 2036 loppuun mennessä, ettei myrsky tai lumikuorma katkaise sähkönjakelua asemakaava-alueilla yli 6 tunniksi eikä niiden ulkopuolella yli 36 tunniksi.

Usein kysyttyä